Questions? Feedback? powered by Olark live chat software

Vieraskynä: Jakamistalous uudistaa palveluita aina matkailusta rahoitukseen


jakamistalous


Jakamistalous (sharing economy) on palvelun tai tavaroiden jakamista tai vuokraamista yhteisön sisällä. Perimmäisenä tarkoituksena on ollut tehdä arjesta sujuvampaa, vähentää turhaa kulutusta ja kasvattaa yhteisöllisyyttä. Digitalisaation myötä jakamistaloudesta on kuitenkin tullut paljon muuta kuin vain paikallisyhteisöjen tapa jakaa resursseja.


Hyödykkeiden jakamisesta palveluihin

Digitalisaatio on toiminut moottorina jakamistaloudelle, jota ilman sitä ei olisi nykyisessä mittakaavassa olemassa. Jakamistalouteen osallistuminen ei vaadi suuria investointeja tai resursseja, kun uudet innovaatiot mahdollistavat kenen tahansa osallistumisen jakamistalouteen: esimerkiksi maailmanlaajuinen majoituspalvelu Airbnb kymmenine miljoonine käyttäjineen sekä kuljetuspalvelu Uber ovat tuttuja jakamistalouden muotoja useimmille suomalaisillekin. 

Nämä tunnetuimmat jakamistalouden sovellukset ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka jakamiseen perustuvat sovellukset voivat levitä maasta toiseen kuin mikä tahansa muukin tuote tai palvelu. Jakamistalous kasvaa ja kehittyy jatkuvasti, ja houkuttelee yhtä enemmän ihmisiä mukaansa myös palveluiden tarjoajiksi eikä pelkästään käyttäjiksi. Esimerkiksi Airbnb:n avulla on helppoa ja turvallista tienata laittamalla oma asunto vuokralle muutamaksi päiväksi.


Vertaispalvelut rahoitusalalla

Yksi jakamistalouden muoto on vertaislainaus. Yksinkertaisimmillaan kyse on lainaamisen muodosta, jossa tavalliset ihmiset lainaavat rahaa pankkien ja rahoitusyhtiöiden sijasta toisilta ihmisiltä. Käytännössä tämä tapahtuu palvelun tai sovelluksen välityksellä, jota kuka tahansa voi käyttää lainanhakijana tai -tarjoajana, samalla tavalla kuin muissa jakamistalouden palveluissa. Suomessa vertaislainamarkkinat ovat vielä suhteellisen pienet verrattuna pankkisektoriin, mutta ovat kasvattaneet suosiotaan kovaa vauhtia.

Vertaislainamarkkinoita moititaan informaation puutteesta; sijoittaminen vertaislainoihin saattaa tuntua liian riskipitoiselta, kun lainanhakijoista ei ole tarpeeksi tietoa. Toki vertaislainapalvelu tekee taustaselvityksen lainanhakijasta ja laatii lyhyen riskiarvion, mutta kattavammasta arviosta ei olisi ainakaan haittaa luotettavuuden kannalta.


Vertaisarviointi luottamuksen mittarina

Monissa jakamistalouden sovelluksissa laadunvalvonta perustuu käyttäjien tekemiin arviointeihin toisistaan. Luottamuksen ylläpitäminen vaatinee aina edes jonkinlaisen palvelua ylläpitävän tahon, mutta vertaisarvioinnit ovat tehokas tapa huolehtia palvelun laadusta. Hyvällä vertaisarviointisysteemillä toimivat sovellukset ovat loppujen lopuksi erittäin tehokkaita valvomaan laatua sekä huomaamaan mahdolliset riskitekijät.

Samankaltaiset arviointimahdollisuudet voisivat toimia myös vertaislainapalveluissa tulevaisuudessa. Lainanhakijat voisivat antaa itsestään selkeämmän ja persoonallisemman kuvan kuin vain iän, työ- ja tulotiedot sekä lainan käyttötarkoituksen. Vertaislainojen alkuperäisenä ideana ei ole tietenkään ollut sokkosijoittaminen, vaan rahan lainaaminen ”kaverilta kaverille” sen sijaan, että rahaa lainattaisiin pankilta. Jossain määrin vertaislainapalveluiden tulisikin palata juurilleen. 

Jakamistalous hyödyntää markkinoita varsin hyvin siinä mielessä, että se pystyy tarjoamaan jokaiselle juuri sen tasoista palvelua joustavasti ja siinä määrin mitä kukin tarvitsee tai haluaa. Myös helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus ovat tärkeitä tekijöitä suosion rakentumisessa. Mielenkiintoista on nähdä, mitä kaikkia palveluita jakamistalous tulee vielä mullistamaan tulevaisuudessa.

 

Tämän vieraskynän on kirjoittanut:
Maria Mankinen/ VertaaEnsin.fi