Questions? Feedback? powered by Olark live chat software

Onko jakamistalous tullut jäädäkseen?


Jakamistalous.fi -sivustolla
 käsite on määritelty seuraavasti: “Jakamistalous on tuore ilmiö ja liike. Se on yhdistelmä ikiaikaisia yhteisöllisiä toimintatapoja sekä nykyteknologian mahdollistamia moderneja yhteydenpidon muotoja .. Jakamistaloudella viitataan siis yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen; kuluttamiseen, käyttöön ja tuotantoon.”

Wikipediassa jakamistalous on puolestaan määritelty sellaiseksi sosioekonomiseksi järjestelmäksi, joka on rakennettu inhimillisten ja fyysisten voimavarojen jakamista varten. Tähän liittyy myös voimavarojen luominen, jakelu, vaihdanta ja kuluttaminen yhteisöön kuuluvien yksilöiden ja organisaatioiden toimesta.

Olisiko jakamistalous syntynyt ilman talouskriisejä?

Virgin Entrepreneuriin kirjoittava Alison Coleman kysyy, olisiko nykyinen jakamistalous voinut syntyä taloudellisen hyvinvoinnin aikakaudella. Voidaan nimittäin ajatella, että jakamistalous on pitkälti suora vastaus 2000-luvun alun talouskriiseille. Jakamistalouden eräs keskeinen idea on korvata perinteiset, toisinaan epäluottettaviksi koetut instituutiot ihmisistä koostuvilla vertaisverkoistoilla.

Jotkut ovat sitä mieltä, että kun taloudelliset olosuhteet hiljalleen muuttuvat paremmiksi, jakamistalouden malleja, kuten vertaisvuokrausta, joukkorahoitusta ja vertaislainausta ei enää koeta tarpeellisiksi.

Monet Colemanin haastattelemat liike-elämän vaikuttajan ovat kuitenkin asiasta eri mieltä. Heidän mukaansa jakamistalouden keskeinen idea – siis voimavarojen yhteinen tuottaminen ja jakaminen yhteisen hyödyn aikaansaamiseksi – on ikiaikainen ilmiö. Jakamistalous monine muotoineen on siis aina ollut olemassa huolimatta siitä, millaiset taloudelliset näkymät ovat olleet. Näyttää kuitenkin siltä, että teknologiset edistysaskeleet – kuten Internet – ja vuosituhannen alun taloudellinen epävarmuus ovat vauhdittaneet uusien toimintamallien syntyä.

Järki jakamisessa

Aika näyttää, millä tavoin jakamistalous tulee vaikuttamaan esimerkiksi talousjärjestelmiin. Uudet tavat jakaa varallisuutta – kuten joukkorahoitus- ja vertaislainamallit – ovat kuitenkin jo osoittaneet käyttökelpoisuutensa.

Valta lainaehtojen määrittelystä on vertaislainamallin myötä siirtynyt lainan antajalta – tyypillisesti pankilta – lainan ottajalle. Jakamistaloudelle ominaiseen tapaan vertaislainan hakija on tekemisissä vertaistensa kanssa rahoituslaitoksen tai muun instituution sijaan. Joukkorahoituksen avulla puolestaan varsinkin startup-vaiheessa olevat yritykset ovat saaneet olennaisesti paremmat mahdollisuudet liiketoimintansa kehittämiselle. Samoin kuin joukkorahoituksessa, myös vertaislainamallissa yhden toimijan rahantarve täytetään sijoittajista koostuvan verkoston avulla.

Jakamistalouden yhteisöllisistä toimintatavoista hyötyvät merkittävästi yhtä lailla organisaatiot kuin yksityishenkilöt. Tässä mielessä jakamistalous voidaan rinnastaa esimerkiksi demokratian ja sosiaalisen median kaltaisiin historiallisiin muutoksiin, jotka ovat niin ikään kasvattaneet yksityishenkilön valtaa lisäämällä mm. avoimuutta ja valinnanvaraa ja toisaalta avanneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta voidaan siis katsoa, että jos keksintö on enemmistölle selvästi hyödyllinen, se ei helposti katoa kun se on kerran otettu käyttöön. Jakaminen jatkukoon!